Mitä osteopatia on? – Kehon itseparantavat voimat

Osteopatian perusajatus on, että keho pyrkii ylläpitämään omaa tasapainoaan ja terveyttään itse. Kehon itseään säätävät ja parantavat voimat ovat sen sisäinen järjestelmä, jonka avulla kaikki elintoiminnot pyritään pitämään optimaalisessa kunnossa. Tämä tarkoittaa, että keho reagoi jatkuvasti ympäristöön ja sisäisiin signaaleihin hermoston välityksellä, ja aistimme välittävät tärkeitä tietoja ympäröivästä maailmasta. Näiden tietojen tulkinta määrittää, miten keho reagoi ja sopeutuu.

Kehossa on luonnollinen “terveydentunto”, joka kertoo, miten sen tulisi toimia ja mikä on terve tasapaino. Hermosto vastaanottaa tietoa eri puolilta kehoa – iholta, lihaksista, nivelistä, ligamenteistä, kalvoista, faskiasta, sisäelimistä ja verisuonista – ja arvioi, miten nämä tiedot vaikuttavat kehon kokonaisuuteen. Hermoston tehtävänä on ohjata kehon toimintaa siten, että jokainen osa toimii harmonisesti yhdessä, ja ylläpitää dynaamista tasapainoa. Motoriset hermot välittävät viestejä soluille ja elimille, jotta ne sopeutuvat kehon tarpeisiin, mikä käynnistää jatkuvan itsekorjausprosessin.

Tämä itsesäätöperiaate kattaa kaikki kehon toiminnot, erityisesti energian tuotannon, ravinnon imeytymisen, puhdistusjärjestelmän ja hormonitoiminnan. Esimerkiksi lisämunuaiset, kilpirauhanen ja kateenkorva säätelevät aineenvaihduntaa, immuunipuolustusta ja kehon hormonitasapainoa. Klassisen osteopatian näkökulmasta pelkkä oireiden lievittäminen ei riitä; tavoitteena on aktivoida hermoston ja hormonijärjestelmän kautta kehon itseparantavat voimat siten, että oireiden syy poistuu ja keho palautuu tasapainoon.

Manuaalisten hoitomenetelmien tarkoitus ei ole pelkästään liikuttaa niveliä tai pehmentää kudoksia, vaan vaikuttaa koko kehon toimintaan. Liikuttamalla lihaksia, niveliä, sidekudoksia ja kalvoja osteopaatti stimuloi verenkiertoa, vähentää jännitystä ja lisää liikkuvuutta. Tämä muutos heijastuu hermostoon ja aktivoi kehon säätelyjärjestelmiä, mikä parantaa kokonaisvaltaista toimintakykyä. Osteopatian näkökulmasta selkäranka ja selkäytimen toiminta ovat keskeisiä koko kehon terveydelle, sillä ne säätelevät hermoston kautta kaikkia elintoimintoja.

Lisäksi osteopatia huomioi veren ja verenkierron merkityksen: veri kuljettaa ravintoa ja energiaa soluille, puhdistaa kuona-aineet ja mahdollistaa kehon harmonisen toiminnan. Hermoston ohjaama energian suuntaaminen ja verenkierron säätely varmistavat, että keho saa tarvitsemansa resurssit optimaaliseen toimintaan. Myös tuki- ja liikuntaelinten toiminta, luuston asento ja lihasten yhteistyö vaikuttavat siihen, miten keho pystyy ylläpitämään pysty- ja tasapainoasentoa sekä sopeutumaan ulkoisiin vaatimuksiin kuten painovoimaan, liikkeeseen ja ympäristötekijöihin.

Osteopatian tehtävä on tukea tätä kokonaisuutta ja auttaa kehoa aktivoimaan omia itseparantavia voimiaan. Hoito kohdistuu häiriöihin, jotka estävät kehoa saavuttamasta tasapainoa, ja palauttaa harmonian hermoston, lihasten, nivelsiteiden, kalvojen ja sisäelinten välille. Näin osteopatia ei ole pelkkä mekaaninen hoito, vaan kokonaisvaltainen kehonhoito, joka tukee terveyttä ja hyvinvointia.

Pohdinta

Klassisen osteopatian perusperiaatteet auttavat ymmärtämään, että terveys ei ole vain oireiden poissaoloa, vaan kehon sisäisten voimavarojen optimaalista toimintaa. Hoito perustuu hermoston, verenkierron ja sidekudosten yhteistyön aktivointiin, mikä vahvistaa kehon itseparantavia prosesseja. Tämän näkemyksen myötä osteopatia tarjoaa laajemman näkökulman hyvinvointiin kuin moni muu perinteinen mekaaninen hoito ja se on erinomainen osa kokonaisvaltaista kehonhoitoa. Osteopatia palveluni Turussa tarjoavat mahdollisuuden tukea kehon tasapainoa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.  Tututus osteopatia Turku palvelu sivuihini. 

Klassisen osteopatian juurilla

Tämä kirjoitus pohjautuu teokseen Klassisen osteopatian perusteet, jonka on kirjoittanut Christer Pellas (1945–2017).

Suomeen osteopatiakoulutuksen toi Christer Pellas, joka opiskeli Lontoossa Andrew Still Collegessaosteopaatiksi ja jatko-opiskeli myöhemmin Ruotsissa. Hän aloitti osteopatiakoulutuksen Suomessa vuonna 1988 ja opetuksen Luontaislääketieteen Instituutti Kaironissa Helsingissä vuonna 1989. Hänen työnsä loi perustan suomalaiselle klassisen osteopatian opetukselle.

Kirjoitussarjan tarkoituksena on tuoda esiin osteopatian perinteitä ja perusperiaatteita kunnioittaen sen juuria. Sarja kulkee rinnakkain osteopatian opintojeni kanssa ja syventää ymmärrystäni osteopatiasta. Jatkan tätä ajattelua osteopaattisessa hoitotyössäni Turussa, osana kokonaisvaltaista kehonhoitoa.

Lähde

Pellas, Christer (1997). Klassisen osteopatian perusteet. Espoo: Natura Medicina.

Lue lisää blogeja